Historia

Majvikin rakentaminen

Professori Artur Edvard af Forselles
(1864-1953)
lääketieteen ja kirurgian tohtori, Helsingin Yliopiston ensimmäinen korva-, nenä- ja kurkkutautien professori, korvaklinikan perustaja, maapäivämies sekä kansanedustaja.

Professori Artur Edvard af Forselles osti Majvikin alueen Kirkkonummen Masalasta perheensä kesänviettopaikaksi 1800-luvun lopulla. Hänelle oli tarjottu kesäpaikaksi Helsingin itäpuolella olevaa Kulosaarta, mutta hän piti sitä liian suurena alueena  tuolloin kaksilapsiselle perheelleen.

Majvikin ensimmäinen rakennus oli ”Lilla villan” – nykyisen päärakennuksen paikalla sijainnut pieni punainen mökki, jossa perhe vietti kesänsä jugendlinnaa rakennettaessa. Samassa puumökissä af Forselles kirjoitti väitöskirjansa. Myöhemmin Lilla villan jäi huvilanvartijan asunnoksi. Talvisodan aikana rakennus toimi pommisuojana.

Tarkat tiedot Majvikin vanhan päärakennuksen rakentamisvuodesta ja arkkitehdeista puuttuvat. Kuuluisa suomalainen arkkitehtikolmikko Gesellius-Saarinen-Lindgren rakensi vuonna 1902 itselleen asunto- ja ateljeetalon Hvitträskiin, joka sijaitsee parin kilometrin päässä Majvikista länteen. Hvitträskissä ja Majvikissa onkin samoja jugend-tyylille ominaisia ratkaisuja ja koristeluja: isot ja pienet epäsäännölliset ikkunat, kaarevat ikkunoiden yläosat, runsaasti koristellut pilarit ja holvit, kasvi- ja eläinaiheiset reunuskoristeet seinissä. Onkin perusteltua uskoa, että joku Hvitträskin arkkitehdeista – todennäköisesti Armas Lindgren – olisi piirtänyt myös Majvikin ja että talo olisi valmistunut vuosien 1904 – 1908 välillä. Piirustuksissa ei kuitenkaan mainita arkkitehdin nimeä.

Talon perustus on tehty graniittijärkäleistä ja seinät tiilestä sekä puusta. Torni on muurattu tiilestä. Tiilet tuotiin laivalla Espoonlahden toisella puolella sijainneelta Bastvikin tiilitehtaalta.

Huvilan paikaksi kaavailtiin ensin alempana rinteessä, tulotien varressa isojen kivien luona olevaa aluetta. Lopulta päädyttiin kuitenkin nykyiseen paikkaan – kallioisen mäen korkeimpaan kohtaan, jota kutsutaan Bergaksi.

Arvokkaita esineitä

Af Forselles matkusti paljon. Hän ajoi Nikolajeffilta ostetulla Opel-autollaan Alppien yli Italiaan, mitä voidaan pitää hyvänä saavutuksena vuosisadan alun arvaamattomissa tieoloissa ja senaikaisella tekniikalla. Matkoiltaan hän toi erilaisia esineitä Majvikiin.

Vanhan päärakennuksen nykyiset esineet ovatkin pääosin peräisin Forsellesien ajoilta tai Weckmanin suvulta. Erikoisesti kannattaa mainita salin 1700-luvulta oleva peili ja yläkerroksessa oleva eestiläinen matka-arkku. Arvokkaaseen esineistöön kuuluvat lisäksi ruokasalin barokkikalusto ja yli sataosainen Rosenthal-astiasto.

marmoripatsas-150x150kustavilainen-peili-150x150

Salalokeroita

Af Forsellesien ja Weckmanien aikana Majvikia käytettiin vain kesäisin, ja varkaat vierailivat talossa usein talvisin. Heidän varaltaan af Forselles rakensi itse taloon erilaisia hälytyslaitteita sekä useita salalokeroita, joihin talonväen poissaolon ajaksi kätkettiin arvokkaimmat esineet.

Erääseen tällaiseen salalokeroon kätketyt esineet, niiden joukossa Majvikin piirustukset, säilyivät myös vuosina 1944 – 56, jolloin Porkkalan alue oli vuokrattu Neuvostoliitolle. Poistumiskiireessä Weckmanien taloudenhoitaja työnsi salalokeroon puukenkänsä, jotka hän ilokseen löysi palatessaan. Tästä hän sai aiheen muistella vanhaa sanontaa: ”Minne jätät kenkäsi, sinne palaat myöhemmin.”